Tulin tänne Au Pairiksi 15.1.2010. Perheen löysin aupairworldin kautta ja ehdin jo yhdessä vaiheessa sanoa, että en olekaan sittenkään halukas tulemaan ja jatkoin Suomessa työntekoa, mutta sitten tammikuussa tämä perhe otti minuun yhteyttä ja kysyi, ettenkö haluaisi sittenkin tulla tänne au pairiksi, koska se au pair, kenet he valitsivat, oli lähtenyt jo kahden viikon jälkeen, kuulemma perhesyistä. Ajattelin sitten, että no miksipä en lähtisi, kun tällainen tilaisuus olisi. Minut sitten pyydettiin tänne noin viikkoa ennen, kuin lähtö tuli, joten en ainakaan ehtinyt tänne tuloa jännittää kovin kauaa. Ei minua muutenkaan paljoa jännittänyt oikeastaan, tai no, oikeastaan en osannut ymmärtää koko lähtöä, kun vasta Oulun lentokentällä. Suomea ei ollut vaikea hyvästellä, eniten ikävä tuli meidän kissoja, mutta onneksi meidän kissat ovat tottuneet olemaan kaikkien perheenjäsentemme kanssa, joten ne eivät varmaankaan ikävöi minua,ehkä vain voivat ihmetellä minne olen oikein kadonnut. Lentomatkat sujui hyvin. Helsingin koneeseen oli vain vähän kiire, koska Oulusta lento vähän myöhäs, joten piti juosta oikeelle portille. Mun vieressä istui kaksi miestä, joiden kanssa sitten juttelin lähes koko matkan. He olivat menossa Manchesteriin viikonlopuksi juhlimaan. Tuli sitten ilmi, että he ovat molemmat entisiä stuertteja ja kertoilivat kaikenlaisista matkoista, mitä olivat töiden lomassa tehneet.. Kuulin mielenkiintoisia tarinoita mm.Norsunluurannikosta. Matka meni siis nopeasti jutellessa, enkä ehtinyt vaipua omiin jännittyneisiin ajatuksiin.

Matkalaukku oli vaikea pakata, sillä oli hankala miettiä mitä vaatteita otan mukaan ja miten yleensäkään saan pakattua yhteen matkalaukkuun kaiken tarvitsemani niin pitkälle ajalle. Sain sen kuitenkin pakattua ja pääsi myös koneeseen ilman ylilastimaksuja. Itse tosin olin melko pulassa sitä kantaessa, koska sitä piti kirjaimellisesti kantaa, se ei nimittäin ole sellainen vedettävä laukku, mikä olisi tosin ollut paljon parempi. Tämän virheen nyt kuitenkin korjasin kun kävin kotona pääsiäislomalla 31.3-9.4.2010 ja otin sieltä mukaan äitini vedettävän matkalaukun. Matkalaukun kanssa muutenkin ollut pieniä ogelmia. Ensiksi tänne tullessani en saanut matkalaukkua tänne lainkaan Suomen lentokenttien matkatavaraongelmien takia. Matkalaukku tuli sitte perästä noin 5 päivän kuluttua suoraan tänne Englannin kotiini taksilla.. Onneksi olin pakannut suureen käsilaukkuuni mm.yövaatteet, hammasharjan ja muutakin tarpeellista, joten se ei ollut niin suuri katastrofi ettei matkalaukku tullut heti samana päivänä. Tässä tapauksessa oli oikeastaan tosi hyvä, etten saanut laukkuani heti kentältä, sillä en olis oikeasti pystynyt raahaamaan sitä junissa tänne saakka, koska se oli siis todella raskas. Sitten myös kun palasin tänne takaisin pääsiäislomaltani, matkalaukku oli joutunut taas omille reiteille ja tuli sitten Kööpenhaminan kautta, kun taas minun reittini oli Oulu-Helsinki-Tukholma-Manchester. Ajattelin siis taas Manchesterin lentokentällä laukkuani odotellessa ja kun sitä ei kuulunut, että " ei kai taas.."..menin sitten sanomaan matkatavaratiskille, että " I didn't get my suitcase.." sitten mies tiskillä sanoi, että se on tällä hetkellä tulossa Kööpenhaminasta, että menee noin puolituntia kunnes ko.kone laskeutuu..ja sanoi, että voin joko odottaa, tai sitten siitä voidaan tehdä jokin raportti ja laukku laitetaan tulemaan myöhemmin perässä. Sanoin sitten, että kyllä voin mielellään odottaa. Mutta ei siis kuitenkaan mitään tämän suurempia ongelmia ole onneksi ollut..

Saapuessani 15.1 Manchesterin lentokentälle,lämmintä oli 12 astetta, joten toppatakki oli aivan liikaa. Minua oli vastassa perheen äiti Anna ja tyttö Elsa. Elsa on siis 3 vuotias ja hänen kanssaan olen neljänä päivänä viikossa noin 6 h. Aika fiksu tyttö ja muutenkin ihan mukava, ei ole mitään suurempia ongelmia ollut..lähinnä joskus vain esim.siinä, kun on aika sammuttaa tv:n lastenohjelmakanava Cbeebies ja se ei aina ole hänelle niin mielekästä.. ja joskus on pieniä vaikeuksia ulos lähdössä.. tai sitten jos ollaan hyvin päästy ulos, on sieltä vaikea joskus hänet saada sitten pois, koska siellä onkin niin mukavaa :D mutta kyllä kaikessa on tähän mennessä päästy yhteisymmärrykseen. Anna sitten kertoi, että Simon (perheenisä) ei ollut päässyt hakemaan meitä autolla kentältä niin kuin yleensä on toimittu au pairin saapuessa, koska hän oli hakemassa Eveä, hänen 8 vuotiasta tytärtään heille viikonlopuksi. Tultiin sitten junilla tänne New Millsiin ja Simon oli odottamassa meitä juna-asemalle, joten loppumatkan menimme autolla. Näillä matkoilla ei vielä maisemia oikein nähnyt, kun oli jo niin pimeää. Perillä kotona tytöt, Elsa ja Eve, esittelivät minulle heidän talonsa ja sen jälkeen söimme iltaruoan (dinner) ja sitten tutustuin huoneeseeni ja pian aloinkin jo sitten nukkumaan. Seuraavana päivänä menimme käymään uimahallissa uimassa ja muutenkin ensimmäinen viikonloppu meni tutustuessa. Aamulla oli muutenkin kiva herätä, vaikka kello taisikin olla vasta noin 9 aika, (no Suomeen aikaan kuitenkin jo 11.00) koska en ollut vielä edellisenä päivänä nähnyt maisemia ikkunoista valoisassa, joten kun aamulla heräsin ja menin katsomaan keittiön ikkunasta ulos, näkymä oli tosi mahtava! Asutaan siis täällä tällaisella ”rinteellä”, joten näkymät alas kaupunkiin on aika kivat.. Tosiaankin ainakin erilaiset kuin Suomesta kodin ikkunoista sillä hetkellä näkyvät lumikinokset. Täällä lunta vain jossakin paikoissa ihan vähän.

Tähän perheeseen kuuluu siis Anna, Simon ja Elsa. Anna on suomalainen ja Simon on britti. Elsalle puhun aina suomea ja myös Annalle silloin kun Simon ei ole meidän kanssa. Simonin tyttö Eve on täällä noin joka toinen viikonloppu. Perheen arki ja muut kuviot alkoivat sujua heti mukavasti. Elsakin otti minut vastaan hyvin, ehkä ensimmäisen viikon vähän pientä ujostelua, mutta kuitenkin nopeasti siitä sitten alettiin tulla toimeen hyvin. Oli tietenkin itselläkin ensin pientä hapuilua miten toimia lapsen kanssa, kun aikaa siitä aika paljon kun viimeksi hoitanut tämän ikäisiä lapsia, mutta ei siinä kauaa mennyt että hommaan tottui. Normaaleina viikkoina olen Elsan kanssa klo.11.30-17.30. Elsa on siis nursery schoolissa klo 9-11.30, joten haen sieltä sitten hänet. Joinakin aamuina otan Elsan jo aiemmin, klo.7.30-8.00 jos Anna tai Simon ei ehdi häntä viemään kouluun aikaisen työaamun takia. Joinakin päivinä viikossa Simon työskentelee kotona ja Anna pitää vapaata joko ti tai ke, jolloin minulla on siis vapaapäivä. Myös kaikki viikonloput ovat vapaita, mikä on todella kiva juttu!

Pari ensimmäistä viikkoa tuntui aluksi hieman tylsiltä kun ei tuntenut ketään oman ikäisiä, mutta sitten Facebookin kautta aloin tutustua ihmisiin mm. Au pair in UK-ryhmän kautta ja heti muistaakseni toisena viikonloppuna tapasin argentiinalaisen Florencian Manchesterissa. Jännitti vähän, kun tiesi että pitäisi tulla hänen kanssa toimeen vain englannilla. Ihan hyvin kuitenkin ymmärsin, käytiin kahvilassa ja sitten sen jälkeen mentiin kiertelemään kauppoja. En ole häntä nyt nähnyt tämän ko.kerran jälkeen, vaikka on monesti kyllä pitänyt mennä käymään hänen luona, mutta sitten kun on tutustunut muihinkin ihmisiin, niin jotenkin ei ole vain ehtinyt. Aika menee siis täällä todella nopeaa. Toiseksi tutustuin Susannaan, itävaltalaiseen tyttöön, jonka kanssa tavattii Sheffieldissä, ensiksi kierreltii kauppoja ja lopuksi mentiin pubiin muutamille. Sovittiin sitten että mennään joku viikonloppu yöksi Sheffieldiin johonkin hostelliin ja mennään ihan kunnolla baareilee. Se sitte toteutettiinkin ja kivaa oli! J Sitten tapasin yhden unkarilaisen tytön, Dorottyan ja samana iltana myös tsekkiläisen tytön, Kristynan. Niiden kanssa sitten oltiin parisen tuntia pubeissa ja sitten Kristynalla piti lähteä kotiin ja jatkettiin sitten iltaa Dorkan (joo,Dorottyan lempinimi) kanssa 5th Avenuessa. Ihan kiva clubi, mutta kuului vain lähinnä indie musiikkia, indie clubi siis. Ollaan nyt sitte Dorkan kanssa oltu paljo yhteyksissä ja nähtykki useemman kerran. Tuntee myös tän perheen edellisen au pairin ja on olleet hyviä kavereita. Sitten myös yks viikonloppu yks sveitsiläinen au pair tyttö tuli täällä käymään täällä New Millsissä ja tavattiin sitten siis eka kertaa. Päivä meniki sitte kävelles ympäri New Millsiä.

Fb:n kautta oon myös tutustunut pariin suomalaiseen tyttöön ja toisen heistä näin nyt viime sunnuntaina (Maiju, au pairina Chesterfieldissä).Oli tosi kiva päivä Sheffieldissä. Istuttii terassilla, syötiin, juotiin ja puhuttiin!  Nyt siis on aika menny tosi kivasti ku on aina kavereita nähny viikonloppusin, joten on joka viikko jotain mitä odottaa viikonlopuilta :) Ens viikonloppuna luvassa Dorkan synttärit, jonne kutsuin myös Maijun mun mukaan! :)

Tänne tuloa en ole siis ehtinyt vielä tähän mennessä kertaakaan katumaan! Tää on kyllä ehkä kaikista suurin kokemus mun elämässä tähän mennessä ja tästä aion kyllä ottaa irti kaiken mahdollisen. Tähän mennessä mun sosiaaliset taidot on parantunu tosi paljon ja myös puhun & ymmärrän englantia paremmin. Täällä mulla on myös aikaa oppia tuntemaan itseni paremmin ja miettimään muutenkin tulevaisuutta.