Tää päivä oli tosi lämmin, tais olla jotain plus 26. Heräsin joskus 12 aikaa, söin aamupalaksi puuroo ja lähdin sitte takapihalle ottaa aurinkoa. Kaipaisin tonne "terassille" kyllä jotain kunnon aurinkotuolia, kun ei saa aikaseks oikeen mitään hyvää asentoa, niin ei tuolla jaksa kauheen pitkään sen vuoks olla.. kotona Suomessa olis hyvät arskatuolit, vaa sielä ei taida olla sitten sitä aurinkoa tarpeeks, mikä ei oo kovin hyvä juttu tällaselle auringonpalvojalle, kuin mä olen. Anna ja Elsa meni tänää lounaan jälkeen Hayfieldiin (10 min ajomatkan päässä) puistoon ja mietin pitäiskö munki mennä sinne mukaan niin näkis senkin kylän, mutta sitte mietin että siellä en vois ottaa kunnolla aurinkoa oikeis auringonottovaatteissa, joten luovuin siitä ajatuksesta sitten. En oo menny mukaan Buxtoniin, Glossopiin, Stocportiin just sen vuoksi, että aina ollu näin hyvä ilma, että oon vaan pitäny parempana ajatuksena istuu takapihalle asianmukaisissa varusteissa...

Tänään oon vaan miettiny ja miettiny, miettinyt vielä enemmänkin. Kaikkea. Elämää. Oon miettiny mitä tahdon tehdä kunhan palaan täältä Suomeen ( 23 yötä enää täällä!). Opiskelupaikkoja oon katsellu paljon ja miettiny mitä haluisin opiskella ja missä. Kai mun joku ammatti pitäisi opiskella itselleni, että vois sitten aloittaa ihan kunnon työn ja alkaa rakentaa "omaa elämää". Ammattikorkeakouluihin seuraava haku on syksymmällä, mutta haluanko mennä kouluun sitten tosiaan niin "pian"? Ehkä mitä nopeammin mä sinne takaisin menen, sitä nopeammin sen ammatin sieltä joskus saa. Mikä ammatti? Se on nyt päällisin kysymys. Mitä haluan opiskella oikeasti niin, että sen ammatin parissa voisi sitten mielellään käydä töissä?

Haaveilen myös jostain kielikoulusta ulkomailla.. parhaillaan tässä kai olen jonkinmoisessa kielikoulussa kyllä, mutta aina on uutta opittavaa ja kuinka mahtavaa olisi opiskella englantia esimerkiksi Floridan auringon alla? Olis niin mahtavaa! Espanjaa haluaisin myös opiskella. Ja venäjää. Ja ranskaa. Koskaan en voi kaikkia näitä kieliä oppia, joten olisi järkevintä valita näistä vain yksi. Mistä olisi eniten hyötyä töitä ajatellen? Toisaalta vaikea sanoa, koska ammatti on ihan hakusessa. Jos jotain matkailunalaa tässä miettisi, niin kaikista varmasti hyötyä, joten sitten voisi itse vain valita, mikä itseä kiinnostaa eniten... Ehkä olen kiinnostunut sairaanhoitajan ammatista (olenko tosiaan??). Siinä tosin ei tarvisi mitään kieliopintoja pahemmin, jos suomessa aikoisi olla töissä. Mutta olisi kyllä aika upeaa(?) olla töissä ulkomailla ja asua siellä. Anna sanoi, että Norjassa useilla sairaanhoitajilla huippupalkkoja.. jos sinne olisi sairaanhoitajaksi aikomassa, niin kai pitäisi sitä norjaa sitten opiskella? En mä minnekkään Norjaan halua. Mihin mä haluan? Mitä mä haluan?

Mun pää on siis ihan täynnä kysymyksiä ja vähän ahdistaa kun on tulevaisuus ihan avoinna. Tulin tänne myös osaksi siitä syystä, että saisin ehkä selville mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Lukioon menin siksi, kun ei ollut tiedossa mitä ammattia opiskelisin, jos menisin ammattikouluun. Niin, onko asiat sitten selvinneet näiden aikana? Ei ole. Hassua, ettei missään vaiheessa ole edes tullut sellaista "wau, toi on se juttu, mitä mä haluun tehdä!" ajatusta. Ehkä jossain vaiheessa on aina tullut jotai pieniä ideoita, mutta sitten parin päivän ja suuren ajatteluoperaation jälkeen olen laittanut ko.idean sivuun, koska se ei ole tuntunutkaan sittenkään niin hyvältä vaihtoehdolta.

Mä en siis tiedä yhtään mitään enää mistään...täytyy vaan jatkella tätä ajattelua ja pohdintoja. Tää on vaan niin vaikeeta, mutta samaan aikaan kivaakin, kun ei ole mitään pakkoa nyt tässä mihinkään ja minnekkään. Toisaalta se kuitenkin ahdistaa vain ajatella kotiinpaluuta ja sitä, että siellä sitten pian ahdistun siihen kylän hiljaisuuteen ja tyhjyyteen ja alan tuntea, että on taas pakko päästä pois. Siihen ratkaisuna olisi hakea johonkin kouluun, ehkä sen teenkin kyllä, mutta sitä ennen pohdin ja pohdin, mitä ammattia haluaisin opiskella. Ehkä ratkaisu olisi selvillä ennen syyskuun hakua?

Tänään olen myös vihainen itselleni, kun ostin karkkia! Kävin 1,5 lenkillä, juoksin ja nautin urheilusta, ajatus siitä että nyt alkaa liikunnallinen elämä oikeasti without sweeties. Makeanhimo kuitenkin iski ja lähdin Spariin ja sieltä tarttui mukaan toffeepussi ja suklaalevy. Sitäpaitsi molemmat ko.karkeista on pahoja, silti vain söin niitä. Nyt on oikeesti pakko vaan ottaa ittee niskasta kiinni ja olla ostamatta yhtään mitään herkkuja. Täällä sitäpaitsi laihduttaminen olisi niin helppoa, kun perheessä syödään niin terveellisiä ja kuitenkin hyviä ruokia ja lenkkeilymahdollisuudet loistavat. Tästä lähtien aina kun tekee mieli herkkuja, pistän purkan suuhun/juon vettä. Ja samalla katselen netistä suosikkijulkkisteni kuvia ja upeita vartaloita, millainen omanikin tulee vielä jonain päivänä olemaan. Huomenna heinäkuun 1 päivä, lenkille joka päivä tästä eteenpäin, viikonloppuisin voi olla poikkeuksia, mutta ne pitää sitten jollain tavoin korvata.

Joo, kauhee kriisipäivä taas kyllä (oikeastaan mun aivot tässä vaan kriisissä on) näiden ajatusteni vuoksi, mutta päivä kuitenkin oikeasti tekemisen kannalta ollut mukava. Nyt taidan  alkaa nukkumaan ja aamulla ylös 07.10.

good night, take care darling